kesä

Vappu loppui, kesä alkoi.
Auringonottoa joka ikinen mahdollinen päivä naapuriystävien kanssa.
Grillausta vanhojen ja uusien tuttujen kanssa.
Retki stadiin ostamaan täysi vaatekaappi enemmän täyteen.
Alepan jätskit aikaan, jolloin aurinko vielä keväällä oli maan alla.
Ohjelmointitenttiin lukemista auringossa, kunnes silmät painuvat kiinni.
Monta kertaa kärventynyt naama.
Vapaus kellosta.
Juhannus kaverin mökillä ja kesän ensimmäinen uinti.
Viron "kulttuuriristeily" ja auto täynnä tavaraa.
Monet tuparit. Ja juomapelit kello kolme yöllä.
200m kauppamatkan venyminen tunniksi, koska matkalla tapaa liikaa tuttuja.
Äidin ja koirien kanssa jätskillä vakiokahvilassa rannalla.
Shampanjan kilistelyä sen kunniaksi, että kaveri pääsee opiskelemaan tänne.
Elämistä ilman kahvia.
Töiden tekemistä kaupassa.
Työpaikan kesäjuhlat kolmannen työpäivän jälkeen ja uudet tuttavuudet.
Ihanien työkavereiden kanssa hajottavan päivän jälkeen terassille.
Kemistien kesäkivassa kaverien näkemistä parin kuukauden tauon jälkeen.
Kellumista läheisessä liejulammessa kumiveneellä.
Summersound ja reivaus läpi yön. Ja maanantaina myöhässä töihin.
Jurassic rock, leirintäalue, vesipuisto, "5/5 nautin tästä", naurua läpi yön ja soad.
Koulun alkamisen odotusta kaverrien kanssa.
Ilo siitä, että koulun alkamisen lähestyessä alkaa kampuksellakin taas tapahtua.
TV:n roskasarjoille nauramista kahdelta yöllä.
Rantaraitti yhdeksältä kuulokkeet korvilla.
Koulun halvat lounaat koska et itse jaksa käydä joka päivä kaupassa.
Vaatteiden ostamista työmatkalla. Ja kenkien!
Kesän täydellisin lippisostos kolmella eurolla robin hoodista.
Viron reissu äidin kanssa, kolme buffetia ja Candy Crush Saga -setit hytissä.
Extempore-reissu Lahteen tapaamaan kaveria, jota ei ole nähnyt yli vuoteen.
Yhteyden ottamista kavereihin, joita ei ole nähnyt pitkiin aikoihin.
Nauramista tyhmille asioille.
Ja vielä yksi ulkomaan matka tiedossa (no Viroon taas :--D)

...ja vielä puoli kuukautta aikaa viettää kesää! Kiitos kaikille, jotka ovat tehneet tästä tähän mennessä näin hienoa. Eikä syksykään tule olemaan pahempi ainakaan tiedossa olevan loppuvuoden tapahtumakalenterin perusteella.

halloo

Moikka, ajattelin taas pitkästä aikaa päivitellä täällä kuulumisiani. Ja ne kuulumiset ovat onneksi erittäinkin positiivisia!

Nyt vietellään lukuvuoden viimeisiä hetkiä, tentit alkavat olla erittäinkin ajankohtaisia. En juurikaan jaksa stressata niiden takia ja jätänkin yhden isomman tentin elokuulle. Opiskelut ovat sujuneet hyvin, vaikka näin ensimmäisenä vuotena on tullut keksityttyä kaikkeen muuhunkin. Kun asuu teekkarikylässä, on aina jotain tekemistä. Vappu ja sitä edeltävä viikko oli suhteellisen rankka kokemus, mutta nyt saa levätä.

Syömiset sujuvat loistavasti. Tuntuu oikeastaan aika tyhmältä edes mainita koko asiaa, sillä nykyään ruoka on minulle täysin normaali asia. En oikeastaan edes muista, millaista oli stressata asiasta. Syön edelleenkin suuria annoksia varsinkin koulussa (koska hintaan 2,60 saa lappaa lautaselle niin paljon kuin jaksaa), koska yksinkertaisesti vaan on nälkä. Voi johtua siitä, että olin niin pitkään aliravittuna. Kävin myös viikon alussa pitkästä aikaa labroissa, koska halutaan etsiä mahdollisia puutostiloja. Tuntuu, että ruoka imeytyy tosi nihkeästi ja painonnousu on ollutkin aika hidasta. Syynä ei voi olla liian alhaiset energiamäärät, koska olen tahallisesti syönyt ja juonut yli kulutukseni. Kai se elimistö käy vieläkin vähän ylikierroksilla, mutta pahimman yli on sentään päästy. Itselleni ei kelpaa BMI 18 vaan haluan päästä omaan biologiseen normaalipainooni. Tällä hetkellä en tiedä paljonko painan, koska vaa'alla en ole käynyt varmaankaan kuukauteen. Luku ei vaan jaksa kiinnostaa, sillä uskon peilin ja muiden ihmisten mielipiteen kertovan totuuden.

Olen niin kiitollinen kaikille, jotka ovat jaksaneet minua tukea. Ei varmaan tarvitse edes sanoa, kuka suurimman työn on tehnyt ja tällä henkilöllä on tänään vilä vuosipäiväkin. Onnea mutsi!

Lisäksi suurta apua olen saanut opiskelutovereiltani, jotka tietämättään ovat nostaneet minut ylös suonsilmästä. Kun alotin koulun, en ollut kunnossa ainakaan henkisesti. Uskottelin itselleni ja muille syöväni normaalisti, mutta olin edelleen valikoiva ja pidin tarkasti kiinni syömistavoistani ja -ajoistani. Nykyään asiat ovat toisin. Syön edelleen perusterveellisesti, mutta osaan myös syödä nälkääni ruokailuaikojen ulkopuolella. Enää ei tarvitse koota aterioitani laitosmaisen tarkasti, sillä osaan luottaa nälkääni ja todellakin syödä silloin. Ennen tyydyin vain kärvistelemään seuraavaan ruoka-aikaan asti.

Ihmisten seura tekee ihmeitä. Lukioaikoinani luovuin sosiaalisesta elämästäni ja keskityin syömishäiriöön. Nykyään minua ahdistaa olla yksin kotona ja menenkin lafkalle aikaisin aamulla, vaikka ei olisi edes luentoja. Jos minulla on tylsää, järjestän itse tekemistä laittamalla viestiä jollekin kaverilleni tai soitan vaikka mutsille. Elämä on yksinkertaisesti vienyt voiton enkä enää muista, millaista oli kävellä horroksessa ja pureskella pelkkää pupunruokaa.

Nyt kun olen nostanut itseäni niskasta, vien elämäni seuraavalle tasolle. Lopetin itse asiassa tupakanpoltonkin vähän aikaa sitten eikä vieroitusoireita tullut ollenkaan! Olo vaan on sata kertaa parempi eikä suu ole aamulla herätessä tuhkakupin tuoksuinen. Tupakanpolttokin liittyi niin paljon sairauteen: huomasin rookinhimon olevan suurin pahimpina laihuuskausinani, mutta parempikuntoisena ei enää tee mieli.

Ajattelin kesän aikana päästä varmoille vesille biologisen normaalipainoni kanssa ja syksyllä koulujen alkaessa voisin hankkia salikortin. Aloittaa terveellisen elämän, mutta rennolla asenteella. Terveelliseen elämään kuuluu tietysti myös maailman ravitsevimmat ruoka-aineet suklaa ja jäätelö.

Nyt menen kuitenkin moikkaamaan sitä päivänsankaria! Pitäkää kiva kesä ja vierailkaa paljon jäätelökioskeilla. Itse tienasin viime vuonna Ingmanilta pehmolelukarhun.

Voi olla, että tulen kesällä päivittelemään tänne useamminkin :)